keskiviikko 24. elokuuta 2016

Syksyn ensilehti putoaa


Heti alkuun onnittelut uusille varsoille, ehkä teitäkin löytyy lukijoiden joukosta!

Viikon päästä varsoilla alkaa tutustuminen yliopistomaailmaan orientoivalla viikolla ja pian on jälleen meidän muidenkin aika palata luentosaliin ahertamaan. Odotan ainakin itse jo malttamattomana luentojen alkua ja "paluuta arkeen". Kesä on tosiaan mennyt vauhdilla ohi töiden parissa. On ollut hauska huomata, että omasta kaveripiiristäkin alkaa tulla yhä enemmän ja enemmän kyselyitä eläinten hoidosta. Vielä hienompaa on ollut, jos olen jopa osannut vastata kysymykseen! Tosin, jos ei kyse ole ihan simppelistä kysymyksestä, on useimmiten parempi ohjata kysyjä kysymään oikealta eläinlääkäriltä. Parin vuoden opintojen jälkeen ei ihan vielä ole pätevä antamaan neuvoja kaikkein kinkkisimpiin kysymyksiin. Varsinkin kun nämä pari vuotta on lähinnä opiskeltu teoriaa, kliiniset opinnot siintävät vasta edessä. Enkä halua olla vastuussa jonkun rakkaan lemmikin kuolemasta, koska en ole osannut muodostaa kokonaiskuvaa tilanteesta.


Samaan aikaan Seinäjoen Asuntomessujen kanssa oli matkan varrella myös Lehmien Asuntomessut Koskenojan tilalla parin päivän ajan. Pakkohan sinne oli ohikulkumatkalla poiketa! ;)

Välillä on tuntunut, ettei kesällä ole juuri ollut aikaa vain nauttia kesästä, kun on "aina" töissä. Joitakin pieniä reissuja on tullut tehtyä, kesäherkuista on tullut nautittua ehkä vähän liiankin kanssa, kavereitakin on saanut nähdä ja uimassakin on oltu. Eipä kai sitä lopulta sen kummempaa tarvitsekaan? Blogin olen melkein unohtanut kesän aikana, mutta eipä tänne juuri mitään kirjoitettavaakaan ole. Paitsi ne postaukset joita olen jo pidempään suunnitellut, mutta unohtanut lahjakkaasti kirjoittaa ne valmiiksi. No, ehkäpä ehdin naputella niitä sitten, kun arki alkaa jälleen pyöriä.


Kesä ja mansikat. <3

Viimeistään seuraavan lukuvuoden opintoja kalenteriin täyttäessä on alkanut jo vähän jännittää tuleva. Kamalasti kaikkea mielenkiintoista luvassa! Vasta hetki sitten varsana intoilin siitä, miten odotan viikkoa Saaren tuotantoeläinklinikalla ja aika pian sinne jo pääsenkin. Menee ihan kylmiä väreitä pitkin ihoa ajatellessani asiaa. Huh. Jopa lihantarkastusharjoittelua teurastamossa odotan mielenkiinnolla. Mitä ilmeisimmin kolmosvuoden opinnoissa kertautuu paljonkin parin ensimmäisen vuoden asioita, varsinkin epidemiologian osuudessa. Paljon uuttakin on luvassa, farmakologiassa päästään vihdoin käsiksi lääkkeisiin ja niiden toimintaan. Loma-ajat menevät vähän sekaisin tosiaan erilaisten ryhmäjakojen takia, mutta on sitä lomaakin silti onneksi luvassa. Tulossa on enemmän ja vähemmän pitkiä päiviä, joiden lisäksi tottakai pitää jaksaa vielä opiskella kotonakin.


Eipä tuo kalenteri kovin pitkään näin tyhjältä näyttänyt.

On tässä toki joku vanhempi opiskelija jo ehtinyt pelotellakin kolmosvuoden vaativuudella, mutta kaikki kokevat asiat niin eri tavalla. En jaksa itse ottaa vielä sen enempää stressiä tulevista opinnoista, koska hyvällä motivaatiolla pötkii jo aika pitkälle. Ja kun parhaansa tekee, enempää ei voi vaatia.

Olin vähän aikaa sitten vakuuttunut siitä, että on vielä kesä, mutta kellastuvat ja puista putoilevat lehdet kertovat vähän muuta. Ei muuta kuin villasukat jalkaan ja teemuki käteen siis, syksy on tullut.