keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Mielikuvaharjoituksia

Tällä hetkellä olen itse toivottavasti ahkerasti opiskelemassa lihaksia, mutta päätin vihdoin julkaista tämän jo aikoja sitten kirjoittamani postauksen. Blogia aloittaessani olin miettinyt tekeväni tästä sellaisen blogin, mistä toivottavasti olisi hyötyä tulevillekin hakijoille. Aina välillä itselleni tuli pääsykoeopiskelun aikana tunne, etten sittenkään ole aivan varma jaksanko tätä hakuprosessia loppuun saakka. Vaikka unelmani oli pääni sisällä todella selkeä, sen saavuttaminen vaati kuitenkin paljon työtä. Toisille on varmaan helppoa painaa täysillä koko projekti loppuun saakka, mutta itselleni ja luullakseni monille muillekin tulee välillä uskon puutetta. Usko omaan osaamiseen ja jaksamiseen horjuu ja se on ihan normaalia. Itse asiassa epävarmuuden tunnistaminen ilmeisesti auttaa korjaamaan omaa työskentelyä paremmaksi ja tehostamaan juuri epävarmuutta aiheuttavan asian opiskelua.

Kuva: http://learning2lovehealthy.files.wordpress.com/2013/01/dreams.jpg

Palataanpa hieman ajassa taaksepäin, omaan hakuprosessiini. Syksyn ja kevään aikana hain lisäboostia motivaatiooni tekemällä erilaisia mielikuvaharjoituksia. Jossain blogissa törmäsin unelmien aarrekarttaan, jonka ideana on siis koota itselle tärkeitä asioita, unelmia, paperille. Aarrekarttaa varten mietitään, millaisena näkee oman tulevaisuutensa ja mitä asioita elämään silloin kuuluu. Kun nämä asiat ovat konkreettisina tavoitteena paperilla, alitajuntakin alkaa toimia saavuttaakseen tavoitteet. Varmasti tämä on monen mielestä huuhaata. Pakko kuitenkin sanoa, että kyllä tässä perää on. Erilaiset mielikuvaharjoittelut kuuluvat monien kilpaurheilijoidenkin elämään. Itselleni tämä toimi hauskana harjoituksena ja sainkin kunnolla miettiä, mitä kaikkea haluan elämältäni. Ja humpuukia tai ei, mikä tahansa unelmani saavuttamisessa auttava asia on tervetullut. Eikä siitä ainakaan haittaa ollut!




Omaan aarrekarttaani googlettelin netistä kuvia. Eläinlääkistä koskeva unelmani oli tietenkin yksi aarteistani. Aarrekartastani ei tullut visuaalisesti kaikkein kaunein mahdollinen, mutta siinä oli itselleni tärkeitä ja merkityksellisiä kuvia ja tekstejä. Printtasin kuvan ja se oli välillä pöydällä vieressäni opiskellessani ja välillä taas kiinnitettynä jääkaapin oveen. Aina aarrekarttaani katsoessani muistin, mitä kohti olen matkalla ja mitä todella haluan.

Aarrekartan tekemisestä ei ole aikaa kuin reilu vuosi ja tähän mennessä olen siis saavuttanut tai lähes saavuttanut noin puolet valitsemistani haaveista. Osa haaveistani on vielä kauempana tulevaisuudessa, kuten eläinlääkärinä toimiminen, mutta olen ainakin muutaman askeleen lähempänä lopullista unelmaani. Uskonkin, että aina pitää unelmoida, aina pitää olla jokin tavoite ja määränpää, jota kohti kulkea. Jos asiaa ei voi konkreettisesti kuvitella edes mielessään, miten siitä voi jonain päivänä tulla edes totta, kun siihen ei usko itsekään?




Toinen käyttämäni mielikuvaharjoitus oli sellainen, missä pohdin normaalia arkipäivääni noin 10 vuoden päästä. Mitä tapahtuu kun herään? Missä olen? Miten päiväni kuluu? Mitä teen työkseni? Mitä/keitä elämääni kuuluu? Mitä harrastan? Mietin hetken ja kirjoitin paperille koko päivän tapahtumien kulun heräämisestä nukkumaanmenoon saakka. Pystyin hyvin kuvittelemaan mielessäni pienetkin yksityiskohdat. Työskentelin eläinlääkärinä ja kuvittelin mielessäni muutaman mielenkiintoisen asiakkaan ja työtehtävän, jotka tulevaisuudessa ovat osa arkeani. Edelleen pystyn kuvittelemaan mielessäni tuon saman päivän ja se antaa varmasti motivaatiota tulevissa opinnoissakin.


Jos joku tulevista hakijoista aikoo kokeilla tai on jo kokeillut näitä harjoituksia, olisi kiva kuulla, onko joku muukin saanut näistä lisämotivaatiota opiskeluun!


Unelmien aarrekartasta löytyy lisätietoa esimerkiksi seuraavilta sivuilta:
http://ellit.fi/liikunta-ja-terveys/itsetuntemus/aarrekartta-viitoita-tie-unelmiisi
http://elearn.ncp.fi/materiaali/kukkasniemis/pofoon/Aarrekartta_tiivistys_080410.pdf
http://www.nicehouse.fi/omahuone/elamanvo/aarre.htm

torstai 16. lokakuuta 2014

Myologia ja arthrologia

Taas alkaa yksi opintokokonaisuus olla taputeltu ja lihakset, jänteet ja nivelet pitäisi olla hanskassa. Tentti on tiedossa viikon päästä, kun viimeinen harjoitustyö oli tänään torstaina. Huomennakin saa vielä halutessaan käydä preparoimassa dissektiosalissa ja kerrata rakenteita sekä tarvittaessa suorittaa rästiin jääneitä harjoituskertoja demo-pisteiden toivossa. Seuraava viikko onkin yliopistolla väliviikko, joka tarkoittaa opetuksesta vapaata viikkoa. Ilmeisesti aiemmin väliviikkoa ei ole juurikaan eläinlääkiksessä vietetty. Monelle meistä ykkösistä tämä tarkoittaa lukulomaa, sikäli kun sitä lomaksi voi kutsua. Moni suuntaa kotiseudulleen, jossa saattaa olla lihasten pänttäämisen lisäksi muutakin tekemistä tarjolla.

Harjoitustyöt tuntuvat auttavan kovasti ainakin omaa oppimistani. Kaikki lihakset eivät ole aina niin selkeitä ja helppoja löytää, mutta kun aikansa miettii, alkavat niiden origot (= alkupään kiinnittymiskohta) ja insertiot (= loppupään kiinnittymiskohta) hahmottua. Origot ja insertiot on tärkeä tietää, sillä ne paljastavat lihassyiden supistumissuunnan ja siten lihaksen toiminnon. Liian helppoa tämä ei tietenkään ole, sillä eri eläinlajeilla ei välttämättä samalla lihaksella ole aivan samoja origoja ja insertioita. Esimerkiksi Musculus flexor digitorum superficialis eli varpaiden pinnallinen koukistajalihas koukistaa sekä varpaita että polviniveltä ja ojentaa kinnerniveltä, sillä sen origo on femurissa eli reisiluussa ja insertiot kunkin varpaan phalanx mediassa eli keskimmäisessä varvasluussa (joita on siis maksimissaan kolme). 



Preparointi on ollut mielenkiintoista ja erityisen opettavaista, varsinkin innostuneiden opiskelijoiden, mutta ennen kaikkea myös motivoivien opettajiemme ansiosta. Olemme saaneet ensikosketukset skalpelleihin ja pinsetteihin ja päässeet harjoittelemaan niiden käyttöä. Pienryhmien koko on vaihdellut 3 henkilön porukoista aina varmaankin 7 tai 8 hengen ryhmiin saakka. Isommissa ryhmissä jokainen ei pääse kovin paljon preparoimaan, mutta en ainakaan itse ole tätä ryhmäkokoa vielä kokenut ongelmalliseksi. Toki leikkely on hauskaa, mutta mitään niin haasteellista emme ainakaan vielä ole tehneet, että jatkuvasti olisi pakko olla veitsi kourassa. Ja pääasiahan tässä onkin ymmärtää ja nähdä, miten lihakset sijoittuvat elimistössä. Kaikkiaan preparoinneissa on käsitelty hevosta, koiraa, kissaa ja nautaa (vasikkaa). Kaikkien ei ole mahdollista preparoida kaikkia eläinlajeja, mutta eri lajien preparaatteja on syytä käydä ainakin vilkaisemassa muista ryhmistä juuri noiden lajikohtaisten erojen ymmärtämiseksi.

Opiskeltavia lihaksia on monta, arviolta varmaan noin 150 kpl ja lisäksi on vielä vino pino niveliä ja jänteitä muistettavana. Onneksi asiat on käyty pieninä kokonaisuuksina läpi, muuten olisi aikamoinen sekamelska pään sisällä. Demoissa lihasten nimiä ei välttämättä tarvitse osata, mutta opettajan sanoessa lihaksen nimeltä, pitää tietää mikä lihas on kyseessä, mikä on sen origo, mikä insertio ja mitä lihas tekee. Ryhmästä saa tarvittaessa tukea, jos ei kysytty asia heti tule mieleen, eivätkä demot ole niin piinallisia kuin miltä ne saattavat kuulostaa. 


keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Party time!

Ensimmäinen kuukausi opintoja on jo takana ja siihen on sisältynyt monenlaista ohjelmaa opintojen lisäksi. Tapahtumista tiedotetaan hyvin paljon sähköpostilla, joten postilaatikko onkin heti ensimmäisten viikkojen aikana suorastaan tulvinut. Tapahtumia on riittänyt joka viikolle, mutta ei onneksi ihan joka päivälle kuitenkaan. Osallistumalla eri tapahtumiin on helppo tutustua toisiin ihmisiin eikä hauskanpidoltakaan yleensä voi välttyä. Bileiden ja erilaisten kissanristiäisten runsaan määrän takia jokainen voi valita oman mielenkiintonsa mukaan itselleen parhaiten sopivat tapahtumat. Aivan jokaiseen tapahtumaan ei ehkä kannata osallistua, koska vuorokaudesta loppuvat muuten tunnit hyvin nopeasti kesken.

Ennen oikean opiskelun aloittamista oli yliopiston avajaiskarnevaalit keskustassa. Tämän tapahtuman ehkä opiskelijoiden kannalta tärkein anti oli eri ainejärjestöjen myymät haalarimerkit. Heti ensimmäisellä viikolla ohjelmassa oli myös Selliappro, joka approjen tapaan tarkoittaa baareissa kiertelyä haalarimerkin saamiseksi leimoja keräilemällä. Selliappron nimi juontaa juurensa Sellistä, joka on siis Suomen Eläinlääkäriliiton tila, jossa EKY järjestää välillä tapahtumia. Samaisella viikolla juhliminen ei suinkaan loppunut approon, vaan loppuviikosta sai nauttia Varsasitseistä eli ensimmäisestä akateemisesta pöytäjuhlastamme. Sitseillä pukeudutaan nätisti, lauletaan, syödään ja juodaan.

Toiseen opiskeluviikoon kuului Ykköstenilta, jossa pienen purtavan ja leikittelyn lomassa sai tutustua vanhempien vuosikurssien ihmisiin.

Kolmannella viikolla EKY:n kerhot esittäytyivät Kerhojen illassa. EKY:n kerhoja ovat siis EHK eli Herrasmieskerho, Eqvet eli hevoskerho, Felis eli kissakerho ja K9 eli koirakerho. Kerhot järjestävät mm. monia mielenkiintoisia luento- tai seminaaritilaisuuksia sekä muuta ohjelmaa. Myös Varsajaiset eli eläinlääkisläisten fuksiaiset pidettiin tällä viikolla. Varsajaisissa kierrettiin rastirataa ja suoritettiin erilaisia tehtäviä alkaen Viikistä ja päättyen Selliin lahjoen rastinpitäjiä ylimääräisten pisteiden toivossa.


Saturday night fever (hiekkaveistos Korkeasaaressa)

Neljännellä viikolla ohjelmassa oli Eläinlääkäriliiton info, jossa Suomen Eläinlääkäriliitto, Suomen Eläinlääkärilehti ja Eläinlääkäripäivät esittäytyivät. Samalla viikolla oli tiedossa luento "ei-hevosihmisille", joka siis oli kevyttä ja opettavaista vapaamuotoista luennointia hevosten saloihin perehtyen. Ilman juhlimista ei tästäkään viikosta selvitty, sillä ohjelmassa oli ykkösten ja kakkosten yhteiset bileet.

Neljännellä ja viidennellä viikolla IVSA Finland eli kansainvälisen eläinlääketieteen yhdistyksen Suomen porukka järjesti ompeluillat IVSA:n jäseniksi liittyneille varsoille eli kirurgian saloihin tutustuminen alkoi! Univet- infossa puolestaan saimme kuulla kyseisen eläinlääkäriasemaketjun esittelyä toiminnastaan ja tulevaisuudennäkymästään.

Lisäksi tähän mennessä on ehtinyt olla jokunen eläinlääkiksen speksin kokoontuminen, sillä eläinlääkis aikoo järjestää ihka-ensimmäisen oman speksinsä! Tiedossa on siis tanssilla ja musiikilla höystettyä opiskelijateatteria. Ylioppilaskunnassa eli HYY:ssä vaikuttamaan pääsee vaikkapa HELP:in kautta eli oikiksen, lääkiksen, hammaslääkiksen ja eläinlääkiksen yhteisessä edustajistossa. HELP:in toimintaan pääsi tutustumaan niin sitsien kuin info- illankin muodossa. Syyskuun ohjelmistoon kuului myös NVM eli Nordiska Veterinär Mästerskapet eli Suomen, Ruotsin ja Norjan eläinlääkisten väliset enemmän ja vähemmän leikkimieliset yleisurheilukilpailut. Tänä vuonna NVM järjestettiin Ruotsissa.

Näiden lisäksi toki löytyy muutakin ohjelmaa, esimerkiksi joka viikko EKY:llä on oma sählyvuoro ja järjestetäänpä yhteisiä koiranlenkityksiäkin pitkin Viikkiä. Varsamarkkinoilla kukin varsa sai itselleen oman oriin tai tamman kakkosvuosikurssilaisista. Omalta tammalta tai oriilta voi kysellä vaikkapa neuvoja tai vinkkejä ja ostaa tarvittavia kurssikirjoja. Liikuntatuutorikin saattaa aina silloin tällöin keksiä erityisesti varsoille suunnattua ohjelmaa!

Tässäkään ei varmasti ole kaikki mahdollinen järjestetty aktiviteetti, mutta ehkä näistä saa jonkinlaisen käsityksen toiminnan monipuolisuudesta. Eri opiskelija- ja ainejärjestöjen järjestämiä approjakin löytyy vaikka muille jakaa, eli alkoholijärjestelmään ei varmasti pääse kertymään liikaa verta.

perjantai 3. lokakuuta 2014

Pinnan alla

Solut ja kudokset sekä luuoppi pitäisi nyt olla hallussa ja seuraava kokonaisuus sisältää lihaksia, jänteitä ja niveliä. Ensimmäiset pari viikkoa näiden parissa on jo ehtinyt vierähtää (aika todellakin menee nopeasti!) ja olemme perehtyneet perusteisiin sekä lihas- että nivelopin osalta. Lihasfysiologian luennoilla on kerrattu lihassolujen rakennetta ja toimintaa hyvinkin yksityiskohtaisesti.



Opinto-oppaassa Lihakset ja nivelet -kurssista kerrotaan seuraavaa:

Opiskelija
  • tunnistaa ja osaa nimetä preparaatista tai kuvasta yleisimpien kotieläinten lihakset ja eri nivelten keskeiset rakenteet
  • pystyy osoittamaan lihaksissa ja rakenteissa näkyvät eläinlajien väliset erot sekä määrittelemään minkälaisia lihas- ja nivelrakenteita lajityypilliset liikuntatavat edellyttävät
  • hahmottaa lihaksen keskeiset rakenteet ja lihaksen toiminnan periaatteet kudos- ja solutasolla
  • osaa työskennellä ja kommunikoida ryhmässä tulevan ammatin huomioivilla tavoilla



Tällä kurssilla läsnäolo on pääasiassa pakollista. Seuraavat viikot vietetään hyvinkin tiukasti dissektiosalissa opetuskäyttöön lahjoitettujen kuolleiden eläinten ja niiden ruumiinosien parissa. Ensimmäisellä viikolla olemme käyneet läpi eturaajan lihaksia ja niveliä, toisella viikolla siirrymme pään ja vartalon lihasten pariin ja kolmas viikko kuluu takaraajan parissa. Vuosikurssi on jaettu puoliksi ja olemme vuoroviikoin joko aamu- tai iltapäivällä harjoitustöiden parissa. Luuopista tuttuun tapaan toimimme pienryhmissä ja preparoimme kyseisen harjoituskerran käsiteltäviä osia. Jokaisen harjoituskerran päätteeksi on suullinen kuulustelu käsitellystä asiasta, jossa ryhmän jokainen jäsen esittää preparoituja rakenteita opettajille. Suullisesta kuulustelusta voi saada lisäpisteitä tenttiä varten eli asioihin kannattaa perehtyä jo ennen harjoitustöitä.



Ensimmäisen viikon aikana olemme saaneet preparoitavaksi niin kissoja kuin hevosten etujalkojakin. Oikeiden eläinten tuomasta oppimismahdollisuudesta on pakko olla todella kiitollinen, sillä kirjojen kuvat eivät selitä rakenteita läheskään samaan tapaan kuin omin silmin oikeista lihaksista katsoen. Vaitiolovelvollisuus tietenkin estää kertomasta kovin tarkasti käyttämistämme eläimistä, mutta on mielenkiintoista huomata jo tässä vaiheessa suurta vaihtelua eri lajien ja jopa eri yksilöiden välillä. Perusrakenteet toki ovat hyvin pitkälle samat, mutta esimerkiksi lihakset asettuvat hieman eri kohtiin eri lajeilla. Ja luonnollisesti hevosella lihakset ovat mittasuhteiltaan kissan vastaavia suuremmat.

Lihasten ja nivelten parissa luuopissa opetellut latinankieliset luiden ja luiden eri osien termit tulevat heti käyttöön, sillä lihakset kiinnittyvät usein juuri eri harjanteisiin, nystyihin ja muihin rakenteisiin. Tahti on tälläkin kurssilla tiivis, joten latinankieliset termit on hyvä osata edes auttavasti.