Valintakoe 2015

Joka vuosi valintakoe ilmeisesti yllättää hakijat ja niin kai tänäkin vuonna kuulemani perusteella. Tämän vuoden kokeessa oli 3-sivuinen aineisto diabetekseen liittyen. Teksti oli ainakin omaan silmääni nopealla lukaisulla aika yksinkertaista, mutta saatan olla puolueellinen arvostelemaan sitä, sillä näitä asioita on käsitelty useasti opinnoissamme ensimmäisen vuoden aikana. Monivalintatehtävissä vaikutti olevan aika monipuolisesti kemiaa ja biologiaa koskevia kysymyksiä.

Aineistoa koskevia kysymyksiä oli monivalintojen lisäksi muutama muukin, mutta jälleen kerran kysymykset vaikuttivat hyvin selkeiltä. Sikiön glukoosinsaanti ja verensokeripitoisuus eri vuorokaudenaikoina olivat jälleen tuttua kauraa kurssiemme perusteella, mutta muistelisin, että näitä asioita löytyy myös lukion materiaaleista. Saippuan valmistaminen annettujen aineiden ja välineiden perusteella oli hauska soveltava tehtävä, josta oli helpot 5 pistettä tarjolla.

Restriktiota ja replikaatiota koskeva tehtävä oli myös onnistunut tehtävä, mutta näihinkin asioihin törmää vielä ensimmäisen vuoden opinnoissa, jos ne eivät vielä hallussa ole. Radioaktiivisuuteen liittyviä tehtäviä on tyypillisesti lähes joka vuosi pääsykokeessa mukana, joten on suorastaan typerää olla opettelematta niitä. Myös yhdensuuntaissiirtymä-tehtävä tarjosi helpot pisteet. Tehtävän 11 kemiaan liittyvät laskut olivat myös aika tyypillisiä tehtäviä, samoin virtapiiritehtävä, jossa määritettiin resistanssi tietyssä kohdassa virtapiiriä. Ultraäänikuvantamista koskeva tehtävä sekä viimeinen, paine-tehtävä olivat myös hyvin yksinkertaisen oloisia. Nämä asiat nyt vain ovat aika perusjuttuja, joten ne on syytä osata.

Kaikkiaan mielestäni aika monipuolisesti kemiaa, fysiikkaa ja biologiaa sisältävä koe. Ehkä pikasilmäyksellä fysiikan osuus jäi hieman pienemmäksi tehtävissä. Tehtävät vaikuttivat melko simppeleiltä ja koko koe suorastaan helpolta (mutta jälleen, olen puolueellinen tätä arvioimaan!), joten uskon pisterajojen nousevan tänä vuonna aika korkealle. Toki niin spekuloitiin viime vuonnakin käyvän, mutta ei se kauhean korkealle noussutkaan. Arvostelu voi myös olla todella tiukkaa, jotta eroja hakijoiden välille saadaan tehtyä.

Ei kannata miettiä ja murehtia koetta liikaa. Se meni niinkuin meni, sille ei enää mitään voi. Nyt kannattaa keskittyä vain nauttimaan kesästä!

THE test

Huomenna koittaa monen hakijan totuuden hetki. Blogin viime päivien kävijämääristä päätellen pientä hermostuneisuutta on havaittavissa. Itsellenikin tulee hieman perhosia vatsaan, kun muistelen vuoden takaista koitosta. Pystyn vieläkin elämään koetilanteen uudelleen ja uudelleen mielessäni. Koetta valvomaan tulee tyypillisesti eläinlääketieteen opiskelijoita, myös omalta vuosikurssiltani. Jokainen heistäkin on ollut samassa tilanteessa.

Viikissä koetta suorittavat todennäköisesti tekevät kokeensa tänäkin vuonna tässä rakennuksessa, B-saleissa.

Itse taisin vielä viimeisenäkin iltana vilkuilla ja kertailla asioita. Toki mitään suurta oppimista ei enää tuossa ajassa ehdi tapahtua, mutta itselleni sopii tämä tyyli. Jollekin toiselle voi olla parempi pitää kirjat kiinni ja keskittyä täysin rentoutumiseen. Joku voi paahtaa loppuun saakka laskemalla ja kenties vaikkapa kokea juuri viimeisenä iltana pitkään vaivanneen laskun suhteen ahaa-elämyksen, ja saada tehtävän ratkaistua. Ehkä se on juuri samanlainen tehtävä kuin tulevassa kokeessakin. Who knows? Paniikinomaisesti ei ehkä kannata enää lukea kaikkia kirjoja läpi, sillä ainakin itselleni tulee vain suurempi sekametelisoppa päähäni sellaisesta. Tuskin kannattaa kirjoja avata enää aamullakaan, varsinkaan koepaikalla odotellessa (tätä usein näkee, mutta tuskinpa siitä mitään hyötyä enää on). Turhaa sekoittaa pääkoppaa ennen koetta, kun aivojen tulisi olla täydessä toimintavalmiudessa koko viisituntisen kokeen ajan!

Olen raapustellut omia kokemuksiani mm. koetilanteesta, koestrategiastani sekä omasta akilleen kantapäästäni eli yksiköiden hallitsemisesta. Mutta ei ole olemassa yhtä ja oikeaa toimintatapaa, tehkää niinkuin itsestänne parhaalta tuntuu! Kannattaa vielä tarkistaa tiedekunnan valintasivulta, mitä kaikkea tarvitsee mukaan ja missä pitää olla mihinkin aikaan. Olkaa ajoissa paikalla!

B-saleihin pääsee takakauttakin.

Lycka till kaikille, vaikka onnesta tässä kokeessa ei olekaan varsinaisesti kyse. Näyttäkää, että osaatte ja kykenette hallitsemaan hermonne! Tehkää parhaanne, älkää tehkö typeriä virheitä, luottakaa itseenne. Juhlikaa tai hemmotelkaa itseänne kokeen jälkeen, sillä olette sen ansainneet kaiken uurastamisen jälkeen. Vaikka tuntuisi, että koe meni aivan penkin alle.

Tsemppiä!

Mutustelua ja märehtimistä

Ruoka on asia, joka useimpia meistä kiinnostaa tavalla tai toisella. Ei ole aivan sama mitä syö ja varsinkin eläinten kanssa toimiessa on tärkeää tiedostaa erot eri eläinlajien ruoansulatuksessa. Kasvisruoan syöttäminen lihansyöntiin tottuneelle eläimelle voi sekoittaa sen ruoansulatuksen, sillä sen elimistössä ei ole välttämättä kaikkia kasvisten sisältämien ravintoaineiden pilkkomiseen tarvittavia bakteereja tai entsyymejä. Tutustuimme siis ruoansulatuksen saloihin maalis-huhtikuussa luentojen, fysiologian harjoitusten sekä anatomian leikkelyiden avulla.


Ruoansulatuksesta kerrotaan opinto-oppaassa näin:

Opiskelija 

• tunnistaa yksimahaisen ja märehtijän ruoansulatuskanavan makroskooppiset ja histologiset rakenteet 
• osaa johdonmukaisesti kuvailla edellä mainittuihin rakenteisiin liittyvät toiminnot, niiden säätymisen sekä merkityksen elimistön yleisen toiminnan kannalta 
• ymmärtää ruoansulatuksen keskeisimmät säätelymekanismit nisäkkäillä 
• hahmottaa ruoansulatuksen säätelyn tärkeimmät lajienväliset erot kotieläimillä

Ruoansulatuskanavan rakenteen ymmärtäminen on tulevaisuuden työssä aika oleellista ja esimerkiksi röntgen-kuvista olisi tärkeä ymmärtää mikä osa suolistosta on mikäkin tumma tai vaalea alue. Hevosella nousevassa paksusuolessa eli colon ascendensissä on kohta nimeltä flexura pelvina, joka saattaa tukkeutua helposti, sillä se ei kiinnity muiden suoliston osien tavoin ligamenteillä mihinkään ja voi siten kiertyä itsensä ympäri aiheuttaen suolisolmun.

Pääsimme tutustumaan ruoansulatuksen kannalta oleellisiin hormoneihin jo tämän kurssin puitteissa, mutta lisää asiaa hormoneista tuli Homeostaasin ja lisääntymisen (LiHo) puitteissa (siitä lisää myöhemmin). Fysiologian harjoitustöissä tutkimme sylkeä, sappea, ruoansulatuskanavan eri osien entsyymien aktiivisuutta tärkkelys-, valkuaisaine- tai rasvageelissä sekä pötsinesteen ominaisuuksia. Anatomian leikkelyissä näimme (ja haistoimme) eri eläinlajien ruoansulatuskanavan osia, joihin tosin olimme jo osittain ehtineetkin perehtyä VeHen ja NeBin leikkelyjakson aikana. Oli äärimmäisen havainnollistavaa nähdä luennoilla kerrottuja asioita käytännössä ja varsinkin märehtijän pötsi eri lokeroineen ja pötsipapilleineen sekä hevosen mutkikas ja valtava suolisto jäivät hyvin omaan mieleeni.

Kuten aiemminkin olen jo sanonut, suurin vastuu omasta oppimisesta on meillä jokaisella itsellämme. Tämä Ruoansulatus-jakso oli lähinnä pääperiaatteiden opiskelua, joten lisätiedon hankkiminen eri lajeista ei varmasti ole pahitteeksi. Onneksi mm. EKY:n K9 (koirakerho) ja Felis (kissakerho) järjestävät ajankohtaisia luentoja ja kutsuvat asiantuntijoita kertomaan meille lisää esimerkiksi raakaruokinnasta. Näitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää ja onkin hienoa, että opiskelijajärjestömme eri kerhoineen on niin aktiivinen!