DNA:n ihmeellinen maailma

Tällä viikolla on aloiteltu luentoja solu- ja molekyylibiologian parissa. Alkuun on käyty läpi osittain tuttujakin asioita liittyen DNA:han, kromosomeihin, replikaatioon sekä mutaatioon ja rekombinaatioon. Varmasti paljon uuttakin asiaa on tullut lisätietona vanhan rinnalle. Varsinkin entsyymejä on jos jonkinlaisia.

Solu- ja molekyylibiologiasta kerrotaan opinto-oppaassa näin:

Opiskelija

• tunnistaa pääpiirteet nukleiinihappojen rakenteesta ja biokemiallisista ominaisuuksista ja osaa selittää miten nämä mahdollistavat nukleiinihappojen biologiset tehtävät
• ymmärtää pääpiirteet DNA:n korjausmekanismeista ja osaa kuvata niiden merkityksen genomin stabiliteetille
• osaa kuvata mutaatioiden pääasialliset syntymekanismit ja mutaatioiden merkityksen evoluutiolle
• osaa kuvata geenien ilmentymisen ja sen säätelyn eri vaiheet
• ymmärtää solujenväliseen signaloinnin yhteyden geenien ilmentymiseen 
• tunnistaa solutukirangan ja soluliitosten rakenteet ja selittää niiden tehtävät mukaan lukien solujen liikkuminen ja solunsisäinen kuljetus sekä merkityksen soluille ja kudoksille 
• osaa vertailla solusyklin, solukuoleman ja syövän molekyylitason mekanismeja 
• tutustuu yleisimpiin tutkimuskäytössä oleviin solu- ja molekyylibiologian malliorganismeihin sekä yleisimpiin solu- ja molekyylibiologisiin tutkimusmenetelmiin ja niiden soveltamiseen 
• osaa kuvata PCR- ja kloonaustekniikat ja arvioida niiden käyttöä eri tilanteissa 
• osaa hakea geeni- ja genomitietoa eri tietokannoista bioinformatiikan menetelmillä

Luentojen lisäksi kurssiin kuuluu kolme harjoitustyötä ja kaksi laboratoriokertaa. Harjoitustyöt ja labrat ovat tuttuun tapaan pakollisia. Yksi harjoitustöistä suoritetaan itse valitusta aiheesta (kurssin aihepiiriin liittyen) pienryhmissä ja tehtävänä on etsiä kysymykseen tai ongelmaan ratkaisu ja esittää se myöhemmin koko vuosikurssille. Kysymys voi olla esimerkiksi se, esiintyykö eläimillä Downin syndroomaa. Labroissa ilmeisesti ainakin yritämme saada DNA:ta eristettyä ja näkyviin. Harjoitustöiden ja labrojen tarkemmat ohjelmat selviävät myöhemmin kun ne ovat ajankohtaisia.

Tähän itse pohdittavaan kysymykseen liittyen meille luennointiin tiedonhausta, koska ratkaisujen tulee olla tieteellisistä julkaisuista peräisin. Kunhan ensin keksii ongelman, pitää alkaa keksiä sopivia hakusanoja ja alkaa hakea mahdollisesti eri tietokannoista sopivia tieteellisiä tekstejä. En tiedä oliko tämä ajatus vain omassa päässäni, mutta koen että omalle sukupolvelleni tämä tiedonhaku ei ole mitään ydinfysiikkaa ja tuolla tiedonhakuluennolla siitä valitettavasti tehtiin vähän vaikeampaa kuin mitä se oikeasti on. Kyllä aika lailla jokainen meistä varmaan ymmärtää jo miten tietoa haetaan, mutta hyödyllisintä luennolla olikin selvittää mistä tietokannoista mitäkin kannattaa hakea.

Tällä viikolla päivät täyttyivät siis sekä verenkierrolla ja hengityksellä että solu- ja molekyylibiologialla. Ensi viikolla mukaan tulee näiden lisäksi vielä kehitysbiologian jakso, mutta onneksi (tai miten sen nyt ottaa...) VeHestä on jo aika pian tulossa tenttikin. Ensi viikolla tosiaan päästään myös elävien koirien pariin fysiologian harjoitustöissä, sitä aika moni varmasti odottaa jo innolla!