Opinto-oppaassa kerrotaan jaksosta näin:
Opiskelija
- ymmärtää kotieläintuotantapoihin ja -rakenteisiin vaikuttavia tekijöitä Suomessa
- osaa arvioida eläinten pitoympäristöä ja hoitoa eläinten tuottavuuden, käyttäytymisen, hyvinvoinnin ja eläinsuojelun näkökulmista
- tutustuu terveen naudan ja hevosen käsittelyn perusteisiin
Kurssilla käytiin läpi useiden eri eläinlajien tarpeita ja vaatimuksia. Nyt pitäisi siis olla pääpiirteittäin hallussa koirat, kissat, siat, broilerit, munintakanat, porot, hevoset, lypsylehmät, lihanaudat, vasikat, lampaat, vuohet sekä turkiseläimet. Eläinsuojelulainsäädäntöä ja luomusäädöksiä ehdittiin myös käydä läpi. Lisäksi kurssiin kuului pienryhmissä tehtävä ryhmätyö, jossa suunniteltiin jollekin tietylle eläinpopulaatiolle kasvattamo/navetta/muu pitopaikka. Monissa töissä realismi oli hieman karkuteillä, mutta ainakin eläinten elinolosuhteita oli pyritty pohtimaan huolellisesti. Tavoitteena ryhmätöissä oli huomioida mm. ruokinta, kuivitus, ryhmäkoko, pinta-ala, lattiamateriaalit, sairastilat, lannanpoisto, ilmanvaihto, hygienia sekä mahdollisten virikkeiden käyttö erityisesti eläinten hyvinvoinnin ja hoitajan kannalta. Ryhmätöistä pidettiin maksimissaan 20 minuutin esitys viimeisinä päivinä, jolloin saikin nähdä useita mielenkiintoisia ratkaisuja! Oman ryhmätyöesityksen lisäksi piti opponoida toista ryhmää ja lopulliseen kurssin arvosanaan vaikutti myös muiden oman ryhmän jäsenten arviointi toisista ryhmäläisistä. Ryhmätöissä kannattaa siis jokaisen olla aktiivisesti osallisena!
Vaikka kurssi oli monilta osin varmasti vain pintaraapaisu eläinten hyvinvoinnista ja niiden elinolosuhteista, se oli monelle meistä todennäköisesti yksi vuoden antoisimmista kursseista. Luentojen aikana pääsi todella pohtimaan omaa tulevaisuuttaan eläinten parissa. Näillä eväillä pärjää jo luultavasti ihan hyvin kesän (tai muun ajankohdan) harjoitteluissa navetassa ja sikalassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti