Bakteerien sielunelämää

Syksyn ensimmäisen periodin päätti Yleisen bakteriologian tentti. Nyt saammekin nauttia tai "nauttia" parin viikon tauosta ensin väliviikon eli perioditauon muodossa ja sitten harjoitteluun varatun ajan takia. Vuosikurssilaisilla on ollut monenlaisia suunnitelmia näiden parin viikon ajalle: osa tekee kandia, osa on harjoittelussa tai töissä, osa lomailee ja osa matkustelee. Ihan täysin opiskelua ei voi kuitenkaan unohtaa, sillä seuraavan periodin kurssien opettajat jo ahdistelevat meitä sähköpostilla...

Yleinen bakteriologia alkoi jo syyskuun loppupuolella bakteerien perusrakenteeseen tutustumalla. Tämä kurssi kuuluu Eläinlääketieteellisen mikrobiologian ja immunulogian opintokokoinaisuuteen, johon kuuluvat myös tämän parin viikon tauon jälkeen alkavat Virologia ja Immunologia sekä joulukuussa alkava Spesifinen bakteriologia ja mykologia. Paljon tärkeää asiaa on tullut ja on vielä tulossa, sillä bakteriologia on aika tärkeässä roolissa eläinlääkärin työssä. Perusrakenteiden ymmärtäminen auttaa paitsi bakteerien tunnistamisessa myös sopivan lääkeaineen ja esimerkiksi desinfiointiaineen valinnassa.

Yleisestä bakteriologiasta sanotaan opinto-oppaassa näin:

Opiskelija osaa 

• käyttää bakteriologiaan ja bakteerigenetiikkaan liittyvää keskeistä terminologiaa 

• kuvata bakteerien taksonomiaan ja tunnistamiseen liittyvät keskeiset periaatteet 

• selittää bakteerisolun perusrakenteen ja eri rakenneosien toiminnallisen merkityksen

• verrata grampositiivisen ja gramnegatiivisen bakteerisolun rakenne-eroja ja niiden kliinistä merkitystä 

• selittää bakteerien kasvuun, aineenvaihduntaan ja kasvun kontrolliin keskeisesti liittyvät tekijät 

• kuvata infektiotauteihin ja infektion syntymiseen ja leviämiseen liittyvät peruskäsitteet 

• kuvata bakteerien tärkeimmät patogeenisuusmekanismit

• kuvata mikrobilääkeryhmät ja niiden vaikutusmekanismit

• kuvata mikrobilääkeresistenssin kehittymismekanismit ja eri esiintymismuodot

• kuvata keskeiset elimistö-mikrobi-vuorovaikutuksiin liittyvät tekijät

Noita opinto-oppaan tavoitteita katsoessa törmään heti pieneen ristiriitaan oman kurssimme osalta. Kaksi viikkoa ennen tenttiä eteemme ilmestyi pitkä lista mikrobilääkkeitä, jotka "olisi hyvä pääpiirteissään osata" jo nyt. Moni tuskaili näiden nimien kanssa alusta saakka, vaikka meille luennolla sanottiinkin, että riittää kun osaa nimetä jonkun mikrobilääkeaineen kustakin ryhmästä. Niitä kyllä oli aika paljon.. Ja varsinkin kefalosporiinien opettelu on oikein hauskaa, kun nimet ovat hyvin samanlaisia: kefaleksiini, kefuroksiimi, keftiofur, kefkinomi... Sitten kun vielä muistaisi mikä lääkeaine kuuluu mihinkin ryhmään, kun on makrolidejä, kinoloneja, linkosamiineja, tetrasykliinejä, nitroimidatsoleja... Jotenkin itselle jäi sellainen fiilis, että onkohan ihan tarkoituksenmukaista vielä tässä vaiheessa opiskella näitä kaikkia nimiä ulkoa? Ne tulevat meille vielä ilmeisesti tässä kakkosvuoden aikana uudestaan vastaan ja silloin luultavasti kaikki pitäisi osata. Nekin, joita käytetään vain ihmispuolella. Olisi ehkä ollut parempi, jos tälle kurssille olisi riittänyt lääkeryhmien nimien opettelu ja niiden vaikutusmekanismit ja sitten myöhemmin vasta syvennytty eri lääkeaineisiin. Tällä hetkellä tuntuu, että kaikki mikrobilääkkeet ovat melkoisena sillisalaattina päässä. No, ehkä beetalaktaamit ovat sentään muistissa.

Enkä nyt valita siitä, että näitä pitää opetella ulkoa. Tottakai ne pitää osata sitten kun olemme praktiikassa, mutta ainakaan itselle tämä parin viikon pikapänttääminen ja mahdollisimman monen nimen ulkoaopettelu ei missään nimessä ole se toimivin tapa oppia asioita. Kun lääkeaineet on vain suhteellisen nopeasti käyty läpi luennolla, ei niistä jää juuri mitään päähän. Itse opin parhaiten, kun asiaan perehdytään syvällisemmin, esimerkiksi lääkeaineen kohdalla kerrotaan minkälaisissa tapauksissa sitä käytetään, mitä toki meilläkin luennoilla jonkin verran tuli esiin. Uskon kyllä, että näihin puredutaan vielä paremmin Spesifisessä bakteriologiassa ja mykologiassa. Ainakin opinto-oppaassa tavoitteeksi kerrotaan juuri näitä asioita, toisin kuin tämän kurssin tavoitteissa. Onneksi kursseista saa ja pitääkin antaa palautetta.

Kaikesta huolimatta pidin itse kurssista paljon ja olen innoissani opiskellut bakteerien saloja ja innolla odotan myös tulevia mikrobiologian ja immunologian kursseja. On ihanaa tietää, että nämä ovat juuri niiden asioiden perusteita, joita tarvitsen sitten tulevaisuudessa praktiikassa. Luennoilla olleet käytännön esimerkit siitä, onko pitoisuudeltaan suurempi mikrobilääkeaine aina parempi kuin toinen, pitoisuudeltaan pienempi lääkeaine (saattavat vaikuttaa täysin eri bakteereihin) tai mikä lääkeaine ei toimi ollenkaan johonkin bakteeriin sen luontaisen resistenssin takia, saavat ajatukset välillä karkailemaan sinne tulevaisuuden eläinlääkärin vastaanotolle. ;)