Just another day at the office 2

Kello soi aamulla johonkin aikaan, mutta koska vaihtelen vähän herätysaikaa, en muista moneltako. Riittävän aikaisin, että ehdin juuri väsätä aamupalan, haukata sen, laittaa tukan ja naaman ihmismäiseen kuntoon ja rientää kohti B-talon luentosaleja. Tällä kertaa sentään en torkuttanut aamulla, mutta nykyisin valitettavan usein syyllistyn siihenkin.

8.16
Virologian luento alkaa aiheenaan retrovirukset. Kyseisen B-salin kello on vähän jäljessä, joten pääsääntöisesti luennoijat aloittavat sen mukaan eli myöhässä. Tänään meillä olikin skarppi luennoija, joka tajusi katsoa omaa kelloaan - ainakin kun aloitimme luennon.

Retroviruksia on vino pino, mutta aikataulurajoitteista johtuen käsittelemme lähinnä tärkeimpiä niistä. RNA-viruksiin luettaviin retroviruksiin kuuluvat mm. lentivirukset eli ihmisten HIV (human immunodeficiency virus) ja hyvin samantyyppinen FIV (feline immunodeficiency virus) kissoilla. Samankaltaisuuden vuoksi FIV:in avulla on ajateltu saatavan paremmin selkoa myös HIV:stä ja mahdollisen rokotteen kehittämisestä, mutta ainakaan toistaiseksi mitään suurta läpimurtoa ei ole vielä tullut. Käymme läpi viruksia ja niiden aiheuttamia kliinisiä oireita. Luennoija kertoo välillä Suomessa esiintyneistä sairastapauksista ja tartunnan leviämiseen johtaneista tekijöistä. Virologian luentojen aikana on vähintäänkin tullut selväksi se, että ihmiset eivät ajattele tekojensa seurauksia tai eivät välitä seurauksista. Eläimiä tuodaan ulkomailta ajattelematta pidemmälle. Monissa maissa on aivan eri viruksia kuin Suomessa, ja tuontieläinten mukana saattaa tulla ei-toivottuja tuliaisia. Kun tautivapaus menetetään, sitä ei luultavasti ikinä saada takaisin. Virukset ovat varsin kestäviä ja ne voivat uinua pitkiäkin aikoja ja sitten herätä lisääntymään ja kylvämään tuhoa.

HIV:n replikaatio. Kuva: http://what-when-how.com/acp-medicine/human-retroviral-infections-part-2./

9.09
Luennoija vaihtuu ja saamme pitää pienen hengähdystauon, vähän myöhässä jopa valmiiksi myöhässä olleen salin kellon mukaan. Tauolla ehtii ehkä käydä nopeasti vessassa, riippuen jonoista ja vessan sijainnista.

9.15
Jatkamme virologian parissa, tällä kertaa RNA-viruksista ortomykso-, bunya- ja arenavirusten parissa. Tärkeimpiä ortomyksoviruksia ovat eri lajien influenssa A -virukset eli esimerkiksi lintu- ja sikainfluenssa. Melkoisen muuntumiskykyinen virus, mikä selittääkin sen, että melkeinpä joka vuosi tulee uudenlainen influenssa A -viruksen aalto. Influenssa A -viruksen patogeenisuus riippuu hemagglutiniini-proteiinin pilkkoutumisesta. Saamme kuulla, että influenssa A -rokotteiden valinta perustuu vuosittain asiantuntijoiden (WHO eli World Health Organization) "parhaaseen arvaukseen" siitä, minkälainen influenssa A -virus todennäköisesti lähtee Aasiasta liikkeelle. Aivan viime vuosinakin tämä arvaus on mennyt hieman pieleen ja on tuotettu rokote väärälle viruskannalle.

Aika loppuu kesken ja ehdimmekin puhua vain ortomyksoviruksista. Jatkamme loppuluennon parissa seuraavalla luentokerralla, jolloin on muutenkin tiedossa kertausluento.

10.07
Taas on tauon paikka, jälleen vähän myöhässä. A-talon aulassa on ViikkiAreena, jossa on yrityksiä kertomassa toiminnastaan ja uramahdollisuuksista (sekä jakamassa ilmaistavaraa, joka aina kelpaa opiskelijoille!). Sieltä voi ostaa myös kahvia, mitä moni käyttääkin hyödykseen A-talon lounasravintolan, Ladonlukon, ollessa remontin takia suljettu.

10.15
Seuraava luennoija uunista ulos! Jälleen luennoija tietää, että kello on myöhässä ja alkaa oikeaan aikaan puhumaan eläinten rokotteista ja rokottamisesta immunologian merkeissä. Alkuun saamme vinkin YouTubesta löytyvistä virologiaan ja immunologiaan liittyvistä luennoista, joista kannattaa kertailla varsinkin epäselviksi jääneitä asioita. Sitten käymme läpi monenlaista eläinlääkärille hyvin tärkeää asiaa rokotteista. Rokottamisen perusteetkin on syytä hallita, jotta tietää miksi rokotetaan erilaisilla rokotteilla eri tapauksissa. Esimerkiksi villieläinten rokottamisessa käytetään rokotteita, joissa on elävä, heikennetty organismi, sillä tapetun organismin sisältävä rokote tulisi injektoida eläimeen ja villieläinten kiinniottaminen voi olla hyvinkin hankala toteuttaa. Rokotteiden kehittämisessä voidaan nykyisin käyttää hyväksi myös geeniteknologiaa eri keinoin, mutta tätä ei ainakaan toistaiseksi vielä käytetä yleisesti Suomessa.

11.04
Pidämme pienen tauon, jonka oli tarkoitus kestää noin 5 minuuttia, mutta yleensä näillä tauoilla on vain kummasti tapana venyä. Mitattuna millä kellolla hyvänsä. Välillä tekee kyllä ihan hyvää päästä juttelemaan kavereiden kanssa, mutta toisaalta on kiva päästä ajoissa syömäänkin...

11.13
Luento jatkuu. Eläinlääkärin on myös oleellista tietää, miksi pennulle annetaan rokote kahdesti ja miksi käytetään tehosterokotteita. Rokotukset tulee tehdä aina rokotevalmistajan ohjeiden mukaisesti, eli samaan aikaan ei tule antaa kahta eri rokotetta, joiden yhteisvaikutusta ei tunneta. Mitä useamman rokotuksen antaa kerralla, sitä suuremmaksi haittavaikutustenkin riski kasvaa. Rokottaminen ei aina takaa sitä, ettei eläin sairastuisi tautiin, sillä rokotevasteen saamiseen vaikuttaa todella moni asia. Rokotevaste voi olla puutteellinen niin oikealla kuin väärälläkin annostelulla. "Normaaliin" rokotevasteeseen liittyen voi esiintyä hieman kuumetta, pahoinvointia, ohimenevä tulehdusreaktio tai rokotusalueen turvotusta ja tämän ajatellaan johtuvan kehon normaalista immuunijärjestelmän toiminnasta. Eläinlääkärin tulisi tunnistaa myös epänormaalit haittavaikutukset ja reagoida niihin nopeasti sekä raportoida niistä eteenpäin valmistajille. Haittavaikutuksista huolimatta eläimet kannattaa rokottaa suositusten mukaisesti, sillä se on ainoa turvallinen tapa suojata eläimiä vakavilta tarttuvilta taudeilta.

11.50
Maha alkaa jo vähän ilmoitella orastavasta nälästä, joten onneksi pääsemme syömään. Viikuna kutsuu ja tarjolla on broileripyöryköitä currykastikkeella, punajuuri-aurajuustokiusausta, seitä punacurrykastikkeessa, hedelmäistä juustosalaattia sekä hivenen kalliimpana vaihtoehtona hampurilainen lohkoperunoiden kera. Ihan hyvä valikoima siis. Tunnin tauolla ehtii vaihtaa enemmänkin kuulumisia lounaan parissa.

Matkalla takaisin tuttuun ja turvalliseen B-saliin ehtii kaapata mukaansa ViikkiAreenasta esitteitä, suklaapatukoita, jäätelöä, karkkia, juotavaa... Niiden avulla jaksaa viimeisenkin luentosetin läpi. Luentosalin ovella vastaan tulee jono. Harvemmin saleihin tarvitsee jonottaa, mutta tällä kertaa läsnäolijalista on ovensuussa ja kaikkia haluavat raapustaa siihen heti puumerkkinsä.

13.06
Vuorossa on äidinkieltä, viimeinen äidinkielen luento kuulemma urallamme (jos oikein muistan). Aluksi käydään pientä keskustelua siitä, kestääkö luento kolmeen vai neljään saakka, sillä saamassamme sähköpostiviestissä luki luennon päättyvän klo 15, kun taas Moodlen kurssialustalla klo 16. Luennoija lupaa yrittää olla nopea ja tiivistää luennon sisällön, jotta pääsisimme suunnilleen kolmelta jo pois.

Saamme aluksi yhteistä palautetta aiemmin tehdystä tehtävästä, jossa kirjoitimme keksityn eläinsuojelutarkastusraportin mahdollisimman totuudenmukaiseen kirjoitusasulliseen muotoon. Vastaavia raportteja joudumme varmasti tulevaisuudessa kirjoittelemaan, joten on hyvä osata käyttää eläinlääkärille sopivaa kieltä jo tässä vaiheessa kirjallisissa töissä. Ja kuulemma meidän pitää osata kirjoittaa vastaava raportti vaikka keskellä yötä, kun joku tulee meidät herättämään. Sen pitää olla selkäytimessä.

Teemme myös harjoitustehtävän, jossa noin puolet paikallaolijoista saa eri taustatiedot erääseen kuvaan kuin toinen puolisko. Tarkoituksena on keskittyä siihen, mitä itse havaitsee kuvassa ja unohtaa taustatiedot - ne kun saattavat olla aivan keksittyjä ja ihmiset voivat valehdella tai muuttaa kertomuksiaan. Kävimme jo aiemmalla luennolla tätä samaa asiaa läpi. Havainnot on pyrittävä kertomaan mahdollisimman objektiivisesti, eli esimerkiksi "vesikuppi oli likainen" ei riitä, vaan on kerrottava: "vesikupissa oli ulostetta ja leväkasvustoa" tarkan kuvan antamiseksi. Näiden äidinkielen luentojen parasta antia ovat ehdottomasti olleet luennoijan kertomat tarinat valvovan viranomaisen näkökulmasta, vaikka monesti ajaudummekin äidinkielestä muille raiteille. Jälleen jotain odottamisen arvoista myöhemmille opiskeluvuosille, kun oikeasti käymme valvontaan liittyviä asioita läpi.

14.23
Saamme pienenpienen vessatauon, mutta kaikilla riittää juteltavaa kavereiden ja luennoijankin kanssa, joten tauko venyy.

Eviran esite naudan eläinsuojelulainsäädännöstä, jota sai käyttää apuna harjoitusraportin tekemisessä.

14.34
Kellon käydessä vauhdilla alkaa vaikuttaa siltä, että luento ei tule päättymään lähimainkaan kolmen aikaan. Onneksi asia on mielenkiintoista ja keskustelu käy kuumana. Käymme läpi enemmän kielen rakenteeseen liittyviä asioita ja ilmaisun selkeyttä. On tärkeää, että viranomaisen käyttämä kieli on ymmärrettävää, mutta valitettavasti lainsäädännöstäkin löytyy todella vaikeaselkoisia lauserakenteita. Jos lausetta joutuu pysähtyä miettimään pitkäksi aikaa, tekstin luettavuus kärsii todella paljon.

Teemme vielä toisen harjoitustehtävän pienryhmissä. Saamme eteemme materiaalia liittyen moniin eri tilanteisiin eläinlääkärinä toimiessa ja tarkoituksena on selvittää, mistä eläinlääkäri voi löytää materiaalia tai ohjeita esimerkiksi suoritettavaan tarkastukseen tai lausuntoon. Osa porukasta haihtuu paikalta tässä vaiheessa. Suurin tietopankki näiden perusteella vaikuttaa löytyvän Eviran sivuilta, joten ensimmäksi kannattanee kurkata sinne yllättävän tilanteen tullessa eteen. Mehiläispesien esikotelomätään liittyvä tarkastus ei välttämättä ole jokaisella eläinlääkärillä aivan selkeänä mielessä. Aivan lopuksi saamme vielä antaa palautetta luennosta, mutta jälleen porukkaa valuu kovaa tahtia ulos luentosalista. Luennoija itse lopettaa luennon oikeasti klo 15.50, mutta siinä vaiheessa on ihmisistä paikalla ehkä noin puolet. Kaikilla on kova kiire jonnekin, mutta onhan se ikävää, jos aikataulut muuttuvat näin viime tingassa ja onkin ehtinyt jo sopia jotain muuta luullen luennon päättyvän jo kolmelta.

Itse suuntaan kotia kohti ja haukkaan vähän ruokaa, että jaksan ahertaa loppuillankin. Paijailen eläimiä ja lähden hikoilemaan liikunnan parissa. Tunnissa saa jo aika hyvän mielen (ja hikeä), samalla pääsee vaihtamaan kuulumisia kavereiden kanssa. Välillä tekee tosi hyvää päästä pois opiskeluympäristöstä, sillä opiskelu on kuitenkin aika tiivistä ja siinä riittäisi varmasti tekemistä vaikka vuorokauden ympäri, jos oikein kunnolla haluaisi asioihin paneutua. Itse ainakin tarvitsen näitä pieniäkin irtiottoja, että jaksan taas keskittyä opiskeluun.

Kotona luvassa on suihku ja ruuanlaittoa. Tänään ei huvita juuri tehdä muuta kuin istua tv:n ääreen ruuan kera ja tyhjentää pää loppuillaksi. Seuraavanakin aamuna pitää jaksaa herätä aikaisin aamuluennolle, joten yritän päästä ajoissa nukkumaankin. Unen tärkeyden kyllä alkaa huomata, kun useampi yö menee aivan liian lyhyillä yöunilla...