Kuten viime postauksessa jo mainitsinkin, viime vuoden lopulla käsiteltiin virologian lisäksi immunologiaa. Ensimmäisten luentojen aikana tuntui jopa mahdottomalta hahmottaa kokonaisuutta immuunijärjestelmän toiminnassa, sillä opiskeltavien asioiden taso syveni aika paljon siitä aiemmin opitusta "T-lymfosyytit tappaa patogeenin" -mantrasta. Luennoilla kuitenkin käytiin asioita moneen kertaan läpi, kyseltiin paljon ja saimmepa vielä tunnolliselta, sairaanakin meitä ajatelleelta opettajaltamme kertausluennonkin ennen tenttiä. Opettajat ja luennoijat, jotka tähtäävät opetuksessaan nimenomaan siihen, että me opimme ja ymmärrämme, ovat korvaamattomia! Nostan kyllä näille tyypeille hattua.
 |
| Joulukuussa 2015 Viikissä ei ollut lumesta tietoakaan (yläkuva), mutta nyt tammikuussa 2016 (alakuva) onkin menty ihan eri maisemissa! |
Opinto-opas kertoo Immunologian tavoitteista näin:
Opiskelija osaa
- käyttää immunologian perusterminologiaa
- selittää immuunijärjestelmän aktivoitumiseen ja toimintaan liittyvät pääperiaatteet
- määritellä eri eläinlajien immunologisia erityispiirteitä
- kuvata rokottamisen periaatteet ja seuraukset yksilö- ja populaatiotasolla
- kuvata ja tehdä keskeisiä immunologisen diagnostiikan perusmenetelmiä
Opinto-oppaan mukaisesti luennoilla käsiteltiin termejä, immuunijärjestelmään kuuluvia elimiä ja osia, tulehduksen tapahtumia, akuutin vaiheen proteiineja (jotka ovat tärkeitä mm. tulehduksen tunnistamisessa verinäytteestä), luontaisen ja hankitun immuniteetin ominaisuuksia ja eroja, sikiön ja vastasyntyneen immuniteettiä, immuniteetin kehittymistä, eläinten immunologisia sairauksia, kuten erityyppisiä yliherkkyyksiä ja autoimmuunisairauksia sekä rokotteita ja rokottamista, muutamia aiheita mainitakseni. Aika laaja paketti asiaa, mutta kaikki tämä on todella tärkeää kliinisen työn kannalta. Luennot eivät olleet turhan vakavia, mistä kertoo eräälläkin luennolla jaettu viisaus: "Kissaan saa kusta, mutta hevoseen ei henkäistäkään!" Tarkoituksena tällä letkautuksella oli kuvata sitä, miten herkkiä hevoset ovat mm. kaikelle, kun taas esimerkiksi kissat (ja naudat) kestävät todella paljon asioita. ;)
Luentojen lisäksi immunologiassa sai suorittaa vapaaehtoisen harjoitustehtävän, jossa perehdyttiin pienryhmissä tietyn eläinlajin immuunijärjestelmään ja sen erityispiirteisiin. Tässä oli porkkanana 2-4 lisäpistettä tenttiin, mutta lisäpisteiden lisäksi ryhmätöistä sai ehkä vähän muutakin eli jonkinlaista oppimista voisi luulla tapahtuneen. Ryhmätöiden esittäminen muille ja muiden esitysten kuunteleminen oli mielenkiintoista, mutta siihenkin olisi toivonut vähän lisää aikaa parin tunnin sijaan, sillä esityksiä oli kuitenkin aika monta ja ne piti käydä hyvinkin nopeasti läpi. Tenttiin sai lisäpisteen myös, mikäli keksi immunologiaan liittyvän kysymyksen ennen kurssin alkua. Suhteellisen vähällä vaivalla oli siis tarjolla 5 ylimääräistä pistettä tenttiin, eli käytännössä melkein yhden tehtävän verran pisteitä (tehtävästä riippuen)!
Eikä tässä vielä kaikki, immunologiaan kuului myös pakollisia laboratorioharjoituksia, jotka olivat jälleen ainakin omaan mieleeni! Labrassa vietettiin parisen tuntia kolmena päivänä, eli mitään kovin pitkätöisiä harjoituksia meidän ei tarvinnut tehdä. Olisihan siellä labrassa toki enemmänkin viihtynyt... Harjoituksissa mm. tutkittiin vuosikurssilaisten omien eläinten verinäytteistä Borrelia burgdorferi -vasta-aineita, määritettiin Streptococcus dysgalactiaen (mm. naudan mastiitin eli utaretulehduksen aiheuttava bakteeri) Lancefieldin ryhmä lateksiagglutinaation avulla sekä tutkittiin sinkkisulfaattipresipitaatiotestin avulla varsan immuunipuutosta. Valitettavasti koiran CRP-testiä (CRP on tärkein akuutin vaiheen proteiini niin koiralla kuin ihmiselläkin) emme päässeet tekemään laitevalmistajan/-toimittajan (tms.) vaihtumisen takia. Käytännönläheiset harjoitukset ja caset toivat eläinlääkärin työn taas pykälän verran lähemmäs, joten näitä toivoisi kyllä ujutettavan enemmänkin meidän lukujärjestykseen. Edelleen odottelen klinikkavuotta innolla. ;)
Immunologiaan olisi mukava perehtyä syvällisemminkin, mutta ehkä ajan ollessa rajallista tämän kurssin anti saa toistaiseksi riittää. Immunologia kehittyy koko ajan ja uusia tutkimuksia tehdää jatkuvasti. Voi olla, että osa nyt oppimistamme asioista on jo muutamien vuosien päästä vanhaa tietoa. Siksi, jälleen kerran, on tärkeää päivittää omia tietojaan ja osaamistaan paitsi työelämässä, jopa jo opintojenkin aikana!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti