perjantai 30. kesäkuuta 2017

Heurekaan!


Tämän vuoden eläinlääkikseen sisäänpäässeet on ilmeisesti juuri julkaistu. Paljon onnea uusille eläinlääketieteen ylioppilaille! Innostus on varmasti valtava, mutta kannattaa muistaa silti nauttia kesästäkin ja mahdollisuuksien mukaan lomailla ennen opintojen alkua. Kaikki käytännön asiat kannattaa hoitaa mahdollisimman ajoissa, sillä esimerkiksi opiskelija-asuntoihin on syksyisin paljon hakijoita. Asunnon hankkimisen jälkeen kaikki muu järjestyy varmasti. Kunhan vain muistaa ilmoittaa, että ottaa opiskelupaikan vastaan! ;)

Jos oma nimesi ei vielä listasta löytynyt, älä silti lannistu. Aina on toivoa, ja vaikkei tänä vuonna ovet eläinlääkikseen auenneetkaan, ensi vuonna on uusi mahdollisuus! Tiedän mistä puhun... Sama neuvo pätee niin sisäänpäässeille kuin ensi keväänä uudelleen yrittäville: lepää nyt, lataa akkuja ja kerää motivaatiota tulevan aherruksen varalle. Tee opiskelutauon jälkeen uusi suunnitelma ja varmista, että osaat seuraavassa pääsykokeessa ne asiat, joita et tänä vuonna vielä osannut. Sinnikäs työ palkitaan sitten vuoden päästä! ;)

Hevosen luuranko

Olen saanut useammaltakin eri ihmiseltä kuulla, että omaa tarinaani eläinlääkikseen pääsemisestä on käytetty esimerkkinä unelmiaan tavoittelevien motivoimiseen. Kerrottu siitä opiskelupaikasta haaveileville, vielä opintaipaleensa alkuvaiheessa oleville nuorille sekä opiskelupaikkaa useamman kerran hakeneille. On hienoa, että voin toimia mallina joillekin ja toivottavasti inspiroida heitä! Tarinaan liittyy useampi hakukerta, epäonnistumisia, itkua, epävarmuutta, sitkeyttä, sinnikkyyttä, periksiantamattomuutta, unelmia, epätoivoa, vihaakin, onnistumisia, naurua, lyijyn tahrimia kämmensyrjiä, tuntitolkulla lukemista ja laskemista, haaveilua, päiväunia, kahvia ja energiajuomia, kysymyksiä joihin ei osaa vastata, kysymyksiä joihin osaa vastata, kysymyksiä joita ei ymmärrä, ajoittaista luovuttamisenhalua, hyvin treenattuja istumalihaksia, väsymystä, flow-tiloja, vapaapäiviä, kirjapinoja, videoita, papereita, itsepäisyyttä... Aikamoista vuoristorataa, kunnes lopulta pääsin unelmieni kouluun! Luin hetki sitten uudelleen postauksen sisäänpääsykirjeeni saapumisesta ja edelleen saan siitä kylmät väreet. Kyllä se kaikki oli sen arvoista!

Porsaan verisuonisto

Sekä uusille opiskelijoille että vielä eläinlääkikseen hakeville (tai hakua suunnitteleville) suosittelen motivaattoriksi Heurekan Body Worlds - Animal Inside Out -näyttelyä, joka on avoinna 29.10.2017 saakka. Itse kävin vuonna 2013 ihmisten vastaavassa näyttelyssä ennen pääsykoetta ja sain sieltä huimasti lisämotivaatiota. Eläinten näyttelyssä sai kuvata plastinoituja eläimiä, joten pitihän tuo tilaisuus käyttää ehdottomasti hyödyksi! Kameraan tulikin räpsittyä aika monta kuvaa, joista saattaa jotain hyötyä tulevaisuudessa olla joidenkin eläinten anatomian hahmottamisessa. Ja saanpahan ainakin lisää täytekuvia blogiin.

Eläinlääketieteen opiskelijan näkökulmasta näyttely ei ollut mitenkään erityisen mullistava, sillä opinnoissamme näitä samoja asioita on käyty läpi niin monilla luennoilla kuin dissektioissa ja obduktioissakin. Uusiakin asioita tuli silti vastaan, sillä tutkinnossamme ei mitenkään ehditä käydä kaikkia eläinlajeja läpi. Monia lajeja on sivuttu tavalla tai toisella luentojemme aikana, mutta perinpohjaista opastusta jokaisen lajin anatomiaan ja fysiologiaan ei ole. Ja harvapa meistä tulevaisuudessa suuntaa esimerkiksi norsujen tai kirahvien pariin, joten tarkempi perehtyminen näihin tapahtuu omatoimisesti. Pidin silti näyttelystä kovasti ja tykkään oppia uusia, välillä ihan "turhiakin", yksityiskohtaisia faktoja eri eläimistä. Itsensä sivistäminen on aina hauskaa, eri asia sitten kuinka paljon näistä asioista ikinä tulee muistamaan.

Gorillan sisäelimet

Auringon paistaessa tekisi mieli vain loikoilla ja nauttia elämästä, mutta mahanpohjassani kutittelee jo tuleva nelosvuosi. Saimme vähän aikaa sitten tietää tulevan vuoden päivystysvuorojemme aikataulut Pieneläinsairaalassa ja Hevossairaalassa, joten ajatukset luonnollisesti ovat jo vähän karkailleet sille suunnalle. Uusi kalenterikin pitäisi ostaa, että pääsisi pikkuhiljaa täyttelemään sinne tulevan vuoden opintoja. Tosin kursseillekaan ei pääse vielä edes ilmoittautumaan, mutta yli-innokkaana en malttaisi sitäkään odottaa. Seuraavan vuoden lakana (= lukujärjestys) sentään on jo julkaistu aiemmin keväällä ja sen perusteella voi jo vähän elämäänsä suunnitella. Tuskin maltan odottaa!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti