Syitä ja sairauksia

Varoitus: postaus sisältää kuvan sian sydämestä.

Huhtikuussa oli aika pikaisena kurssina Anatomia, biokemia ja fysiologia kliinisen työn tukena. Ajallisesti kurssiin meni pari viikkoa, mutta välissä oli toki pääsiäisloma aikataulua sotkemassa (ja tuomassa lisäaikaa ryhmätyön tekemiseen). Tästäkään kurssista ei ollut tenttiä, vaan se suoritettiin tekemällä ryhmässä posteri omasta aiheesta ja esittämällä kyseinen posteri muille ryhmille. Tarkoituksena oli yhdistää aiemmin opittua anatomian, biokemian ja fysiologian tietoa kokonaisuudeksi kliinistä työtä varten.

Opinto-opas kertoo Anatomia, biokemia ja fysiologia kliinisen työn tukena -kurssin tavoitteista näin:

Opiskelija 

• hahmottaa yhteyden kliinisten löydösten ja potilaan tutkimisen sekä niiden perustana olevien elimistön rakenteiden ja toiminnan lainalaisuuksien välillä

• osaa pelkistää, rajata ja tarvittaessa syventää eläinlääketieteellisen anatomian, biokemian ja fysiologian tietojaan kliinisten löydösten mukaisesti

• osaa muodostaa potilastapauksia selittävät mallit elimistön rakenteiden ja toiminnan pohjalta

• pystyy esittämään muodostamansa selitysmallit johdonmukaisesti sekä kommentoimaan kriittisesti toisten esittämiä malleja

• pystyy toimimaan ryhmässä yhteisten tavoitteiden eteen 

Täytekuvana joku vanha kuva EKY:n kerhohuoneesta Kuopiosta, kun en tähän hätään muutakaan saanut käsiini. :D

Pakollisia tapaamiskertoja oli kolmena päivänä ja loppu suoritettiin miten kukin ryhmä parhaaksi katsoi. Ensimmäinen tapaaminen oli infoluento kurssista, jossa käytiin läpi kurssin suoritustapaa ja aikataulua. Aikataulut oli jo lähetetty etukäteen sähköpostilla, joten periaatteessa tiedossa olikin jo mitä tuleman pitää. Vuosikurssi oli jaettu kuuteen pienempään ryhmään, joista jokaisella oli oma aihe ja case/caseja. Aiheet liittyvät sydämeen, aineenvaihduntaan, suolistoon, virtsaelimistöön, tuki- ja liikuntaelimiin sekä suuhun ja hampaisiin. Kullakin ryhmällä oli aiemmista opinnoista tuttu opettaja-tuutori, jonka kanssa seuraavat tapaamiset sovittiin ja joka seurasi ja ohjasi ryhmätyön etenemistä. Ensimmäisen tapaamiskerran lisäksi pakollista oli yksi tapaaminen opettaja-tuutorin ja ryhmän kanssa sekä yhden päivän kestänyt posterikävely, jossa kunkin ryhmän posteri käytiin läpi. Muuten ryhmä sai itse päättää, miten työt jaettiin ja suoritettiin.

Kunkin ryhmän aiheeseen liittyi jonkinlainen anamneesi ja kysymyksiä, joiden perusteella aihetta oli tarkoitus pohtia ja käydä läpi. Kurssin nimen mukaisesti aiheita käsiteltiin niin anatomian, biokemian kuin fysiologiankin näkökulmasta eli aika laajasti pyrkimyksenä selittää aiemmin opitun perusteella anamneesissa esiintyvien oireiden syy-seuraus-suhteita ihan solutasollakin. Potilaiden hoitoa ei näissä ryhmätöissä käyty läpi, ne tulevat sitten tulevissa opinnoissa meille vastaan. Posterin sai koota haluamallaan tavalla, osalla oli piirrettyjä kuvia, osalla tulostettuja kuvia, kaikilla oli ainakin jonkin verran tekstiä, oli taulukoita, kuvaajia... Posteritaulu oli reilun neliömetrin kokoinen ja siitä sai käyttää tarvittaessa molemmatkin puolet. Tulostamisen muututtua jokin aika sitten yliopistolla täysin maksulliseksi useimmat tekivät posterinsa käsin kirjoittamalla.

Sydämeen liittyi kaksi casea, joista toisessa käsiteltiin suurentuneen kilpirauhasen vaikutusta kissan elimistöön ja toisessa koiran aorttaläpän tukkeutuman aiheuttamaa sydämen vajaatoimintaa. Tässä tuli hyvin kerrattua niin kilpirauhasen kuin munuaisenkin perusrakenne ja toiminta, kalvojännite ja aktiopotentiaali luustolihas- ja sydänlihassolussa, EKG-mittauksen toimintaperiaate ja EKG:n eri vaiheet. Aineenvaihduntaa koskevassa työssä käsiteltiin haiman perusanatomiaa ja -fysiologiaa sekä haimatulehdusta ja sen vaikutuksia eri elimissä sekä diagnostiikkaa. Suolistoon liittyi ripuli-case ja siinä käytiin hyvin kattavasti läpi anatomiaa, fysiologiaa, suoliston solujen normaalia toimintaa ihan molekyylitasolla, ripulin ja paaston pitkäaikaisia vaikutuksia elimistössä sekä eri ripulityyppejä.

Sydänläppien tutkailua sian sydämestä.

Virtsaelimistöä koskevassa casessa piti selittää eroja sian, lampaan ja aavikkorotan virtsanäytteissä. Munuaisten anatomia ja fysiologia käytiin tarkasti läpi ja sen avulla perusteltiin esimerkiksi se, miksi aavikkorotan virtsa on paljon väkevämpää kuin sian. Tuki- ja liikuntaelimistöön liittyvässä casessa käsiteltiin hevosen kaviokuumetta. Tässäkin kerrattiin hyvin hevosen jalan ja erityisesti kavion anatomiaa ja fysiologiaa solu- ja molekyylitasollakin, kipumekanismeja ja kaviokuumeen syntymekanismeja. Suuhun ja hampaisiin liittyvässä casessa käsiteltiin hammasongelmaista hevosta, jonka avulla kerrattiin hevosen hampaiden ja pään normaalia anatomiaa verrattuna lihansyöjien vastaaviin sekä käsiteltiin iänmääritystä hampaista, hevosen hampaiden normaalia hoitoa sekä hampaan poistoa hammasjuuriabskessin takia.

Vaikka ryhmätöitä olikin kolmosvuonna ollut jo ihan riittävästi, tämän työn tekeminen sujui monen kypsymisasteesta huolimatta suhteellisen kivuttomasti. Kun ryhmissä oli yli 10 henkeä, oli pakkokin jakaa aiheita paljon pienempiin osiin, joista etsittiin tietoa ja pienemmät palaset sitten koottiin isommaksi kokonaisuudeksi. Itse olin aluksi ihan vakuuttunut siitä, että tästä työstä ei tule näin isolla porukalla mitään ja posteristamme tulee suorastaan kaoottinen, mutta niin vain ryhmäni osoitti kuvitelmani vääräksi ja saimme kasaan hyvän posterin. Posterikävelypäivinä vuosikurssi oli jaettu puoliksi ja toisena päivänä toinen puolikas esitti ja kuunteli muiden esityksiä, toisena päivänä toisella puolikkaalla oli sama setti läpikäytävänä. Kunkin ryhmän posterin esitteli yksi tai kaksi posterin tekijää lopuille opiskelijoille. Aikaa oli noin 45 minuuttia esitystä ja kysymyksiä kohti, välillä meni vähän enemmän aikaa ja välillä vähän vähemmän. Aika vapaasti esitykset etenivät ja ainakin meidän porukalla oli mukavan rento henki ja kysymyksiä ja kommentteja esitettiin hyvässä ilmapiirissä. Olin todella vaikuttunut erityisesti joidenkin ryhmien postereista ja esityksistä ja tämä oli ehdottomasti todella hyvä kertaus monista tärkeistä aiheista! Nämä esitykset auttoivat myös hahmottamaan taas sen, miten paljon asioita sitä oikeastaan jo tässä vaiheessa osaakaan, vaikka välillä tuntuukin etten tiedä yhtään mistään yhtään mitään.